Vuosi 2015

Vuosi on taas mennyt. Aika rientää kyllä aivan liian nopeasti. 

Tämä vuosi on ollut täynnä iloa ja vähän suruakin.

Surullisinta ehdottomasti tänä vuonna oli hyvästellä rakas lähes 6-vuotias koiraystävä. Surullista oli katsoa Kaapon sairastamista, mutta suurta rakkautta oli myös päästää irti.

Vuosi oli myös vauvatäyteinen ja tänä vuonna on siivottu paljon pissaa, paskaa, puklua ja haisteltu pieruja. Ensin saatiin meitä ilahduttamaan uusi koiravauva ja sen jälkeen oikea ihmisvauva. Raskauduin tammikuussa, joten ihmisvauva on kulkenut kanssani läpi tämän vuoden. 

Vuosi on ollut täynnä uuden opettelua.

Ensin opeteltiin uusia asioita koiravauvan kanssa. Tällä kertaa tehtiin kaikki toisin, jotta koirasta tulisi yhteiskuntakelpoinen ja ennen kaikkea kelvollinen asumaan meidän perheessä myös tulevan ihmisvauvan kanssa.

Kun elo koiravauvan kanssa sujui, alkoi kaiken uuden opettelu ihmisvauvan kanssa. Nyt on tullut tutuiksi kaikki maidon nousemisen ja rään kaivamiseen vanupuikolla -väliltä. Eikä opettelu tähän toki lopu, vaan joka päivä opitaan jotain lisää.

Vauva on ehtinyt tämän vuoden puolella saada itselleen jo oikean nimen, kääntyä mahalleen ja hankkia suuhunsa yhden hampaankin! Hurja kiri vielä vuodelle 2015.

Ensi vuonna sitten opetellaan muun muassa seisomaan ja kävelemään. Ensi vuonna on myös aika palata töihin pitkän kotona olemisen jälkeen. Onneksi tuonne on vielä aikaa. Nautitaan nyt tästä hetkestä täysiä!

Handmade with love

Tänä jouluna käärin useaan pakettiin itse tehtyjä lahjoja. Aikaisempien vuosien perinne jatkui ja kaikki kummilapset sekä siskoni saivat lahjaksi villasukkia. Viime vuonna sukkiin tuli tehtyä kirjoneuletta ja raitaa, kun taas tänä vuonna löysin kaupan hyllyltä niin ihanan värisiä lankoja, ettei kirjoneuleita paljon tarvinnut.

Tässä on kuva viime jouluksi tehdyistä sukista. Toki viime vuonna tuli neulottua paljon vielä joulun jälkeenkin.

Ja tässä kuva tänä vuonna paketteihin käärityistä sukista. Kuvan jälkeen tein vielä siskolleni yhdet sukat akryylilangasta kun sitä sattui lankakopassa olla. Akryylilankaa oli älyttömän kiva ja jotenkin sutjakan pehmeä neuloa. Nähtäväksi vain jää miten ne käytössä kestävät.

Joululahjasukkien lisäksi neuloin myös sukat isänpäiväksi omalle isälleni, sekä meidän isännälle joka vietti tänä vuonna ensimmäistä isänpäivää. Noista sukista tein pitkävartiset, että menevät sitten vaikka työsaappaaseen. Lisäksi sain aikaiseksi vauvan syntymän jälkeen niinkin paljon, että tein myös itselle pitkävartiset sukat nalle-langasta. Saa nähdä kuinka nekään käytössä kestävät, mutta eivätpähän ole ihan niin paksut kuin 7 veljeksestä tehdyt. Melkein kaikki joululahjaksi tehdyt sukat on tehty tänä vuonna nalle-langasta.

Sukkien lisäksi joulupaketteihin käärittiin tänä vuonna myös itse tehtyjä tiskirättejä. Anoppi sai jostain ohjeen ja antoi sen myös minulle lankakerän kera. Tein yhden rätin tuon ohjeen mukaan, seuraavaa vähän sovelsin ja loput tein aivan omalla ohjeella. Alkuperäisessä ohjeessa tiskirättiin tuli kuvioksi neliöitä ja omalla ohjeella tein tiskirätin helmineuloksesta. Osa räteistä oli oliivinvihreitä ja osa mustia. Musta luultavasti on käytössä parempi, kun tuossa ei näy ollenkaan lika.

 Tiskirättejä oli oikein kiva neuloa sukkien välissä. Lanka oli sen verran erilaista ja puikotkin paksummat.

Tilasin eBaystä ihania "handmade with love" riipuksia, joilla koristelin jokaisen tekemäni tiskirätin. Lisäksi merkkasin myös tytöille tekemäni sukat. Poikien sukkiin en ilennyt sydämen muotoisia riipuksia laittaa ;)

Näiden käsitöiden lisäksi lahjapaperiin käärittiin myös muutama himmeli, nuo esittelen sitten seuraavassa postauksessa :)

Tykkään itse saada itse tehtyjä lahjoja, mutta vielä mukavampi niitä on tehdä itse. En tiedä kuinka moni näitä arvostaa, mutta pääasia että minulla on ollut mukavaa näitä tehdessä. Ihanaa on ajatella aina sitä ihmistä koko sydämestä kenelle askartelee ja tekee <3

Ihanaa joulua!

"Joulupuu on rakennettu.."

Tämä joulu on taas omaa laatuaan. Joulufiilis oli todella pitkään hukassa johtuen ainaisesta pimeästä ja synkästä vesisadesäästä. Vihdoin kun lunta tuli ja valkea maa oli ja pysyi, aloin laitella joulukoristeita ja sain kadoksissa ollutta joulumieltä palaamaan. Kunnes myöhemmin tuli taas plussan kelit ja vesisade ja lumesta ei ollut tietoakaan. Onneksi tuohon mennessä olimme ehtineet laittaa jo joulukuusen ja sen jälkeenhän joulufiilistä ei vie enää yhtään mikään.

Tänä vuonna ostettiin tekokuusi, koska isännän mielestä metsästä on jo haettu kaikki joulukuuseksi sopivat kuuset. Ja vaikka oikeasta kuusesta tulee ihana jouluinen tuoksu, ollaan joka vuosi päätetty ettei enää ensi jouluna laiteta oikeaa kuusta. No nyt se "ensi joulu" sitten oikeasti tuli. Ostettiin sitten valkoinen tekokuusi tuomaan vähän erilaista näkyä. Olkoot sitten kerralla tekokuusen näköinen väriä myöten! Eikä muuten varise niin paljoa kuin oikea kuusi, eikä haittaa vaikka Iiro sen kaataisi. Ollaan jo todistettu, että joulupallo mahtuu kokonaan Iiron suuhun ja vaikka sitä vähän nykii, se ei välttämättä lähde oksasta irti, vaan kuusi tulee perässä ;)

Joulukoristeet meillä on melkolailla samat kuin viime vuonna. Tänä vuonna en edes jaksanut viritellä valotähteä ikkunaan. Tuntuu että meillä on valoja muutenkin vähä siellä sun täällä. Entisten vanhojen koristeiden lisäksi askartelin keittiön ikkunaan paperitähtiä, kun kätköistä löytyi sopivasti erilaisia punaisia papereita juuri oikean kokoisessa lehtiössä. Tähdistä tuli aika tuhteja, kun taittelin niitä ulkomuistista. Myöhemmin taittelin samanlaisen satsin lisää ja niistä tuli paljon ohkaisempia, kun tsekkasin Melutalon tähtien teko -ohjeen, klik.

Joululahjapaketteihin eksyi tänä vuonna paljon itse tehtyä. Suurimman osan itse tehdyistä lahjoista sain onneksi valmiiksi ennen vauvan syntymää. Ihan samalla tahdilla ei olisi enää pystynyt niitä nyt toteuttamaan. Kolmea erilaista oma tekemää lahjaa lähti tänä vuonna matkaan. Lupaan kertoa niistä tarkemmin sitten kun lahjat on jaettu. Muutenhan tässä tulee paljastettua aivan liikaa aivan liian aikaisin.

Lahjoista ei tullut stressiä tänäkään vuonna. Olin aikaisessa vaiheessa liikenteessä ja melkein heti tiesin mitä kenellekin hankin. Tonttuilin myös niin hyvissä ajoin, ettei lahjojen jakamisenkaan kanssa tullut kiire. Näin ollen päivät ennen joulua saa viettää rauhassa stressaamatta ainakaan lahja-asioista.

Joulutortuilla on herkuteltu ja piparitkin leivoin ja koristelin yhtenä iltana vauvan mentyä yöunille. Asiat ei siis ole pöllömmin! Yhtään jouluateriaa en tänä vuonna saanut niin sanotusti ennakkoon. Uskon, että jouluaattona ruoka on sen vuoksi entistäkin maukkaampaa.

Onneksi viime yön aikana alkoi sataa lunta, joten näillä näkymin saadaan sittenkin se valkoinen joulu!

Pikkujouluillallinen

Minulla on hyvä ystävä. Tämä ystävä on aivan huippu kokkaamaan ja leipomaan. Olen ollut useaan otteeseen etuoikeutettu päästessäni maistelemaan hänen luomuksiaan. Ja etuoikeutettu olin nytkin reilu viikko sitten lauantaina, kun sain kutsun hänen luokseen pikkujouluillalliselle. Itse asiassa kutsu koski koko meidän perhettä ja eihän me nyt semmoisesta kieltäydytty!

Ruoka oli taivaallisen hyvää, niin kuin arvata jo saattoi. Niin hyvää, että jälkiruoasta jäi kuvatkin napsimatta. Oli alkupalaa, pääruokaa ja jälkiruokaa ja tietenkin viintä ja salaatteja. Talon isäntä oli ottanut vastuun kalan savustamisesta ja se oli myös todella maukasta.

Ruoan jälkeen seurustelua ja oleilua riitti yöhön saakka. Ja toki pikkujoululahjatkin vaihdettiin. Omassa paketissani oli niinkin käytännöllinen lahja kuin karhupumppu! Ei tässä talossa tarvitse enää kärvistellä jos vessanpönttö sattuu menemään tukkoon. Tuo lahja oli myös ehdottomasti kaikista lahjoista hauskin.

Ruoan lomassa ihastelin jälleen talonväen uudistunutta ihastuttavaa kotia. Kyllä tuolla kelpaa olla ja asua! Niin tunnelmallista ja niin semmoista mistä minäkin tykkään. 

 Ei voi kun kiittää talon emäntää ja isäntää kutsusta ja ihanasta illasta. Kiitos myös kaikille mukana olleille, ootte kaikki just huippuja <3