sunnuntai 26. tammikuuta 2014

Onnea minun iskä ♥


Minun iskällä on tänään syntymäpäivät. Onneksi päivänsankari sai olla kotona, eikä työhommissa monen sadan kilometrin päässä.

Lahjaksi ostettiin porukalla iskälle jo kolmannet reinotossut! Ensimmäiset tossut kun aikanaan ostettiin, iskä oli jostain syystä niitä vastaan, mutta nykyään on tossut niin kovassa käytössä, että pohjat kuluu puhki. Ainakin tietää että lahja tulee tarpeeseen.
Tossujen kylkeen neuloin villasukat, koska niitäkin tarvitsee aina. Olin tylsä ja pitkästä aikaa neuloin sukat valmiista raitalangasta, enkä lähtenyt sen enempää "hifistelemään". Melko varmasti sukat on yhtä nopeasti puhki kuin reinotkin, joten tuskin niiden kuviolla on tässä tapauksessa suurta merkitystä.

Käytiin aamulla syntymäpäiväkahvilla ja vaikka äiti olikin leiponut kakun, jo melkeinpä tavaksi tulleen mukaan vein jotain syömistä mukanani. Tein eilen jo valmiiksi jääkaappiin jähmettymään mustikkaminijuustokakkuja. Tänä aamuna lisäsin vain pienet koristelut viimeistelyksi ja niin helpolla päästiin sitten tänään vain herkuttelemaan. Tein näitä ensimmäistä kertaa ja hyviä kyllä olivat! Resepti halukkaille löytyy täältä.


lauantai 25. tammikuuta 2014

Reippailua ja terveellistä elämää

Joulun ruoan ahtamisen ja kaiken herkuttelemisen jälkeen tämä tammikuu on ollut aivan loistavaa, varsinkin siitä syystä, että kaikki jumpatkin on palanneet joululomalta! Vaikken mitään kummempaa Uuden Vuoden lupausta tehnytkään, päätin alkaa taas liikkumaan enemmän ja satsaamaan terveellisempään ruokaan.


Laitettiin limsakone kaappiin ja kaivettiin smoothie-kone pöydälle. Smoothieta herkutellaan meillä nykyään päivittäin. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja on lisätty ruokavalioon ja joinakin päivinä tulee varmasti syötyä enemmän kuin puoli kiloa. Viime viikonloppuna herkuteltiin kasviksilla ja hedelmillä myös leffailtana, kevyen dipin kanssa tietenkin. Sunnuntaina ruokana oli kasvissosekeittoa ja itse tehtyjä porkkanasämpylöitä.


Joulun alla salitreeneistä jäi jokunen kerta käymättä ja nyt oli hyvä syy alkaa treenaamaan senkin edestä. Viime viikolla salipäiviä kertyi kolme, torstaina nostelin painoja lihaskuntojumpassa ja perjantaina hurjaa kyytiä oli tarjolla piloxingissa.

Eikä tässä vielä kaikki, sillä heitin myös auton avaimet nurkkaan ja päätin alkaa kävelemään töihin! Muutamana päivänä reippailin myös salille, mikäs sen parempaa alkulämmittelyä. Liikunnasta saatua hyvää oloa ei voi kyllä korvata mikään, eikä sitä hyvää oloa voi edes selittää.


Mutta mitä tein tällä viikolla? Niin, EN MITÄÄN. Joku saastainen flunssapöpö tuli ja iski kovaa. Viime sunnuntaina kurkku tuli kipeäksi ja siitä se ilo sitten alkoi. Töissä sinnittelin ja päätin jättää alkuviikon salitreenit, että pääsen loppuviikolla jumppaan. No, miten kävi? Loppujen lopuksi makasin tietenkin sairaslomalla kotona torstain ja perjantain. Olo oli kurja, ja tietenkin siihen päälle otti aivoon ja kovasti, etten päässyt mihinkään.

Sairasloma tuli vietettyä kyllä juuri sillä tavalla kuin se kuuluukin viettää, eli kotoisissa vaatteissa sohvan nurkassa. Kaksi päivää meillä pyöri netflix ja käsistäni löytyi milloin minkäkinlaisia näperryksiä. Välillä heitettiin Kaapon kanssa peitto korviin ja otettiin nokoset.



Nyt alkaa tuntua, että flunssapöpö on ainakin suurimmalta osalta nujerrettu. Tänään on ollut virtaa parin edellisenkin päivän edestä. Ja koska terveellinen ruokavalio tuli sössittyä aivan täysin ollessa kipeänä, leivoin tänään muffineja! Tämä kipeänä olo oli todella hyvä tekosyy herkutella. Ensi viikolla sitten varoen takaisin liikunnan pariin.

 

lauantai 18. tammikuuta 2014

33


Projektini "peitto isöäidin neliöistä" on tuskalla ja vaivalla päässyt jo tähän pisteeseen. Neliöitä on kasassa nyt 33 ja kaikki vielä tähän asti on täysin erivärisiä. Osaan jo sujuvasti virkata neliön ilman ohjetta, joten eiköhän tämä urakka tästä vielä lähde nopeutumaan. Tässä vaiheessa täytyy tosin jo miettiä lankavalintoja, ettei tule samoja värejä. Jämälankoja on onneksi vielä paljon jäljellä, tosin valkoista on näihin mennyt jo yksi kerä.

Neliöiden virkkaamisen yhteydessä on tullut neulottua sukkiakin urakalla. Jouluna jokainen kummilapsi sai sukat lämmittämään näillä kylmillä ilmoilla. Parit aikuisten sukatkin on tullut tehtyä. Seuraavaksi suunnitelmissa olisi tehdä itselle sukat, kun kaikki isännän mummon tekemät ihanat sukat on aivan kulahtaneita, eikä meinaa enää pysyä jaloissa, niin paljon niitä on käytetty.

Nämä pakkasilmat on täysin sopivia virkkaamis- ja neulomispäiviä! Meillä aamulla mittari näytti -26 ja päätin, etten kyllä tänään poistu kotoa mihinkään (kaupassa käyntiä lukuun ottamatta), Petivaatteet vain ulos tuulettumaan ja itse taidan käpertyä sitten sohvan nurkkaan. Kuullostaa aivan viikonlopulta, eikö

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Iltaa istumassa

Kuten jo aikaisemminkin mainitsin, oli siskoni perhe lomailemassa täällä "pohjoisessa". Suunnittelimme jo ennen heidän tuloaan, että nyt istutaan iltaa aikuisten kesken. Meidän isännän oli tarkoitus vastata ruokapuolesta, mutta juuri samana päivänä vanhempieni koira meni huonoon kuntoon ja pistin isännän kuskiksi eläinlääkärireissulle. Koska tuolla vierähti, päädyinkin itse lihapadan ääreen.


Kokkasin meille burgundinpataa, jonka ohjeen voit katsastaa vaikkapa täältä. Ollaan tehty samaa pataruokaa kerran aikaisemmin ja hyväähän se on! Verrattavissa moskovan pataan, joka on myös äärimmäisen herkullista.

Ihme ja kumma onnistuin ruoan laitossa ilman kommelluksia. Ainoastaan keitetyt perunat päätyi perunamuusiksi, koska epähuomiossa tuli pottuja keitettyä liian kauan. Jälkiruoaksi oli maitosuklaapannacottaa, jota ollaan syöty myös aikaisemmin. Tuo helppo ja hyväksi koettu jälkiruoka maistui hyvin vieraillekin.


Ruoan jälkeen mahat pullollaan saunottiin ja sen jälkeen lähdettiin keilaamaan. Meidän keilarata ei tietenkään toiminut, mutta onneksi yksi rata oli tyhjillään, joten päästiin siihen. Keilaus onnistui oikein hyvin ja oli pitkästä aikaa mukavaa. Keilaamisen jälkeen suunnattiin sitten paikalliseen pelaamaan biljardia.


Muutaman pelin jälkeen raahauduttiin takaisin meille ja päätettiin katsoa leffa. Netflixistä valittiin jotain todella hyytävää kauhua. Loppupeleissä leffa oli jotain aivan muuta. Vain yksi neljästä jaksoi katsoa leffan loppuun muiden vedellessä sikeitä sohvalla. Mutta tarjottavat oli hyviä, eikä niitä paljon jäänyt muille päiville syötäväksi.


Meillä ei kamalasti ole ollut yövieraita, eikä meillä todetusti ole patjoja joille vieraat voisivat käydä nukkumaan. Otettiin vanhemmiltani lainaan ilmapatja ja täyttövaiheessa huomattiin, että siitä puuttui korkki, eikä ilma näin ollen pysynyt patjassa. Vieraat sitten päätyi nukkumaan meidän levitettävällä puusohvalla varmasti totaalisessa sykkyrässä :)

Mukavaa oli ja toivottavasti tämmöisiä istujaisia tulee pian uudelleen! Suuret kiitokset vieraille.

torstai 2. tammikuuta 2014

Heippa 2013 ja tervetuloa 2014!

Taas on vierähtänyt yksi vuosi kalenterista ja elämästä. Aika menee aivan hurjan lujaa, liian lujaa.

Osa vuodesta 2013 on jossain aivan pimennon peitossa. Oikeastaan koko alkuvuodesta ei paljoa muista. Mutta tämä liittynee varmasti koko vuoden kohokohtaan, eli meidän omaan taloon Toivottavasti viimeistä kertaa tässä elämässä sai muuttaa pois vuokra-asunnosta ja asettua aloilleen oikeasti kotiin.




Tämä vuosi on pitänyt sisällään myös iloja ja suruja. On ollut syntymää ja kuolemaa, ristiäisiä ja hautajaisia. On vietetty unettomia öitä, tapeltu ja rakastettu. On murehdittu, pelätty pahinta, mutta on myös saatu toivoa parasta!


Meillä uusi vuosi 2014 otettiin vastaan vanhempieni luona isolla porukalla. Totta kai minun oli hankala pitää silmiä auki ja valvoa edes kahteentoista. Nukkumaan mennessä kello näytti yli kahden ja jestas että minua väsytti. Olin aattona töissä ja kiireinen työpäivä taisi viedä kaikki mehut.

Siskon porukka tuli uuden vuoden viettoon jo hyvissä ajoin, eli 27.12. Tuolloin saatiin nauttia pienten poikien innosta, kun joulupukki oli jättänyt vahingossa muutaman paketin mummolaan.


Uuden vuoden aattona nautittiin siis hyvästä ruuasta ja parhaasta seurasta. Rakettejakin ammuttiin muutama.


Vieraat lähtivät kotiin eilen ja ikävähän sitä tottakai jäi. Kummipojat tuntuu kasvavan silmissä ja harmittaa, kun nähdään niin kamalan harvoin. Seuraavan kerran on ehkä meidän taas aika suunnata reissuun, että pääsen poikia näkemään.


Haluan toivottaa kaikille ihanaa vuotta 2014!

Tänä vuonna en tehnyt mitään lupauksia, niin kuin en ole tehnyt aikaisempanakaan vuonna. Silti päätin tänään, että tänä vuonna aion nähdä enemmän ihania ystäviäni
.profile-img{ height: auto; width: 220px; }