Tuntuu, että kesästä on jo ihan hirmu kauan. Täällä meillä ainakin syksy on kestänyt jo ihan kamalan kauan. Kesä oli hetkessä ohi ja yhtäkkiä olikin yöpakkaset. Lehdet tippui puista aivan yhtäkkiä ja nyt vain odotellaan talven tuloa. Tämän viikon sunnuntaina on jo marraskuu! Uskomatonta. Kohta saa alkaa tekemään lumitöitä ja kaivelemaan talvivaatteita esille. Toisaalta odottelen jo joulua ja muutamat joululahjat onkin tehty ja paketoitukin. Suurin osa lahjoista on ostettu jo mielessä, joten oikeastaan kaikki on senkin suhteen mallillaan.
Meidän kesä meni oikein hyvin. Opeteltiin uuden koirakaverin kanssa elämistä saman katon alla. Pentuaika meni hyvin, tosin vieläkään Iiro ei ole täysin sisäsiisti ja meillä ei ole ollut oikeastaan juhannuksesta asti mattoja lattialla. Hiljaa kait hyvä tulee, välillä on hyviä päiviä, mutta matot saadaan lattialle varmaan vasta ensi vuoden puolella. Iirosta on kuoriutunut pentuaikana oikea rakkauspakkaus, joka kuitenkin nyt ihanan uhmaiän kynnyksellä kiristää aika paljon hermoja. Iiro rakastaa kaikkia ilman ennakkoluuloja ja lähtisi kenen mukaan vain. Ja lapset on Iiron mielestä aivan ihania! Harmi vain, ettei kaikkien lasten mielestä tuommoinen hieman yli-innokas ja hökeltävä koiranpentu ole ihana, vaan ennemminkin pelottava :)
Kesällä tehtiin myös pari reissua Vantaalle, kuten tapoihin kuuluu. Iiron kanssa reissaaminen oli mielenkiintoista, kun herralla oli ikää vasta niin vähän, että pitkällä matkalla tuli kaikki tarpeetkin tehtyä auton takapenkille. Mutta muuten onneksi selvittiin. Käytiin reissun aikana muun muassa Linnanmäellä porukalla. Sekä isommilla, että pienemmillä taisi olla oikein mukava päivä, vaikka siskon kanssa päädyttiin vain hengailemaan, eikä käyty missään laitteissa. Tuliaisiksi tuotiin iso Dumle-rasia joka oli täynnä Dumle-karkkipusseja. Osallistuttiin poikien kanssa arvontaan, mutta taisi täti ottaa Hannu Hanhen tuurilla voiton kotiin ;)
Vantaan reissu oli taas jälleen kerran onnistunut ja mukava. Kotiin paluu oli kyllä tällä kertaa myös todella yllättävä ja ikimuistoinen, mutta siitä sitten myöhemmin lisää.
Tuntuu, että tänä kesänä on meidän pihallakin saatu kamalasti kaikkea aikaiseksi, vaikkei minun tekemisellä ole kyllä ollut osaa eikä arpaa, kun isäntähän siellä on puupertanut päivästä toiseen. Mutta saatiin muun muassa nurmikko kasvamaan! Se tuntuu ihan huikealta saavutukselta, kun ennen apulantaa sinne laitettiin vaikka kuinka paljon lisää siementä ja kanankakkaa ja silti vain se muistutti enemmän suota kuin nurmikkoa. Loppukesästä onneksi alkoi vihertää ja ruohonleikkuri kävi harva se päivä.
Lisäksi isäntä nikkaroi takakuistille uudet, loivemmat ja paljon paremmat rappuset entisten tilalle. Nyt aivan vasta myös terassin reunus sai verhoilun pintaan, eikä enää tarvitse houkutella koirakaveria pois terassin alta.
Haaveissa olisi etupihalta laittaa etukuisti jossain vaiheessa umpeen. Ehkä siinä on sitten seuraavalle kesälle projektia kerrakseen. Olenkin aina haaveillut verannasta ja semmoisesta kylmäeteisestä saisi kyllä melko hyvin lisätilaakin.
Kasvihuone on myös edistynyt alkusyksystä. Lasit eivät vielä ole kiinni, mutta sokkelin valmistumisen jälkeen runko oli melko joutuin pystyssä. Nyt kattoonkin on jo ilmestynyt pleksit ja melko hyvältä näyttää, että ensi kesänä kurkut ja tomaatit pääsee kasvamaan uudessa kasvihuoneessa! En kyllä malta odottaa. Sen verran tuli tuolle kasvihuoneelle kokoa, että sinne mahtuu kyllä kurkku jos toinenkin. Saa nähdä mitä kaikkea muuta sinne laitetaan.
Satoa tänä kesänä vanhasta kasvihuoneesta tuli jonkin verran. Alkukesästä saatiin syödä kurkkuja ihan todenteolla. Paprikat ei ehtinyt tänäkään vuonna kypsyä loppuun ja tomaatit kypsyteltiin loppuun sisällä. Ensi vuonna ajateltiin kokeilla kasvattaa kaikki puutarhalta ostetuista taimista, nuo kun yleensä on ostovaiheessa jo sen verran isoja, että ehkä ne myös alkaa tekemään satoa vähän aikaisemmin kuin nuo itse kasvatetut.
Kasvulaatikot osoittautui oikein hyviksi ja niistä saatiin satoa paljon. Lukuunottamatta kesäkurpistaa, mikä oli monella muullakin kuulemma epäonnistunut huonojen ilmojen vuoksi. Salaatti haettiin koko kesän ajan omasta maasta, herneitä tuli paljon ja porkkanoita on maassa edelleen. Punajuuret on saamattomuuden vuoksi edelleen maassa, täytyy näinä päivinä katsoa onko niistä enää mihinkään. Lanttua saatiin keittotarpeiksi asti. Ensi kesänä ollaan kasvulaatikoidenkin suhteen viisaampia ja istutetaan vähän harvempaan.
Mansikat isäntä kävi yhtenä iltana poimimassa mansikkamaalta, puolukat jäi tänä vuonna metsään, punaviinimarjat saatiin isännän kaverilta tuliaislahjana ja mustikkaa on ihan syödä asti. Ei siis huonosti ollenkaan. Itse en mustikkaan tänä vuonna lähtenyt, mutta isäntä kävi useammankin kerran. Siivoustalkoisiin osallistuin kuitenkin omalla pienellä panostuksella ;)
Ei ihan hukkaan heitetty kesä ja syksy siis! Nyt vain odottamaan ajan kulumista sen verran, että saan isännältä luvan alkaa laittaa joulukoristeita. Sormet jo syyhyää avata joululaatikko ja miettiä mitä uutta voisi tänä vuonna askarrella. Tosin syksyinen auringonpaiste onneksi jonkin verran hidastaa tätä innostusta vielä. En oikein näe auringonpaistetta ja tonttu-ukkoja ihan samassa tilassa ;)
Pahoittelen kuvien laatua, kaikki kuvat löytyi puhelimen arkistosta, kun olen totaalisesti unhoittanut järkkärin olemassaolon. Jotain kuvia kuitenkin olen räpsinyt ja nyt kun inspiraatiota on, niin ehkä saan myös muutaman uuden postauksen tehtyä tämänkin jälkeen. Koneella istuminen on nyt viime aikoina ollut jotenkin viimeisenä mielessä, kun on ollut niin kamalasti kaikkea muutakin tekemistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti