Neuloosi

Neulominen on jälleen kerran vienyt minut mennessään. Aloitin sukkien neulomisen heti kun ilmat alkoivat vähän kylmentyä. Jouluksi sain neulottua useammat sukat pakettiin ja neulomisvimma senkun jatkuu jatkumistaan! Lopetin sukkien laskemisen kolmansientoista kohdalla, enkä todellakaan enää tiedä monetko sukat on tullut tehtyä. On tehty yksiväristä, raitaa, kirjoneuletta, joustinta, sileetä, lasten sukkaa, aikuisten sukkaa ja vaikka millaista sukkaa.

Siskoni on ehdottomasti innokkain sukkien tilaaja. Meillä on kotona yritetty jo lapsena opettaa, että villasukkia täytyy pitää jopa yöllä, varsinkin jos on tulossa kipeäksi. Pidän itsekin villasukkia paljon talvella, jopa yöllä, mutta siskoni on tässä asiassa aivan eri luokkaa. Epäilen vahvasti, että hän käy suihkussakin villasukat jalassa ;) Mutta mikä sen parempaa kuin neuloa sukkia sellaiselle, josta tiedät että ne menee oikeaan tarkoitukseen! Ja kun tämä villasukkien suurkulutus on siskolta periytynyt jo hänenkin lapsilleen. Siinä täytyy tätin pistää puikot heilumaan jos puhelimeen tulee kuva, missä lapsi pitää kädessään puhkikulunutta villasukkaa :)

Sain joululahjaksi tältä sukkien suurkuluttaja-siskoltani oikein oivalliset puikottimet, eli puikkojen suojat. En ollut koskaan aikaisemmin niitä nähnyt, mutta nyt en enää osaisi olla ilman. Keskeneräisen työn kun laittaa puikottimeen, ei silmukat karkaa, vaikka työtä kuljettaisi jossain mukanakin. Suosittelen ehdottomasti, oman puikottimen voi tilata täältä. Ja kaikenlisäksi vielä jos oikein ymmärsin, on nämä tehty kierrätysmateriaaleista.

Vaikka sukkia on saanut neuloa tilauksesta, jouluksi, synttärilahjaksi ja vaikka miksi, niin ehdin joulun aikoihin tehdä myös itselle uudet sukat. Jämälankoja oli useampi aavistuksen isompi kerä, joten päätin tehdä noista itselle semmoiset värikkäät sekametelisukat. Ja hyvinhän ne onnistuivat, joskin lankojen päättely oli järkyttävää.

Onneksi kesä ei vielä edes kolkuttele oven takana, joten tätä sukkien neulomista voi aivan hyvin vielä jatkaa. Olen huomannut, ettei televisiotakaan enää osaa katsoa, ellei kädessä ole puikkoja tai jotain työtä.