Tämän hiljaiselon aikana on tehty töitä, heiluteltu kutimia, haalittu lankoja ja tietenkin hoidettu jo paranemaan päin olevaa koirapotilasta. Johonkin ihmeeseen nämä päivät aina vain hujahtavat ja tuntuu, että kaikki jää tekemättä.
Jotain onneksi olen saanut aikaan, sillä melkein suurin osa joululahjoista on jo hankittu ja osa jopa paketoitu! Ajattelin olla tänä jouluna hyvissä ajoin liikenteessä, että säästyy sitten kaikenlaiselta lahjastressiltä. Joulu tuntuu muutenkin iskevän vähän lujempaa tänä vuonna. En olisi ehkä uskonut aikaisemmin, että jo lokakuulla minun tekee mieli laittaa jouluvaloja! Olen onneksi saanut hillittyä mieltäni ja laittanut vain sisälle yhdet pienet valot. Joulukoristeita olen jonkin verran jo käynyt ostamassa ja osaan on hyviä ideoita muhimassa mielessä.
Näin talven ja joulun tuloa odotellessa olen taas täysin hurahtanut neulomiseen ja virkkaamiseen. Illat ja varsinkin viikonloput menee sohvan nurkassa joko puikot tai virkkuukoukku käsissä. Sukkia on valmistunut jo muutamat pukinkonttiin ja olen onnistuneesti saanut tehtyä kuvioneulettakin. Se jos joku on koukuttavaa!
Melkein yhtä koukuttavaa on uusi ikuisuusprojekti, nimittäin projekti nimeltä peitto isoäidin neliöistä. Olen kovassa neulomisen tohinassa tehnyt välillä yhden neliön jemmaan. Tarkoitus olisi saada tehtyä semmoinen peitto, mihin ei tule yhtään saman väristä neliötä! Olen käynyt haalimassa tätä varten jämälankoja sekä oman mummoni että isännän mummon kätköistä. Saa nähdä milloin saan peiton kokonaan valmiiksi. "Muutaman" neliön saa nimittäin vielä tehdä. Tämä kun ei vielä käy aivan luonnostaan, sillä nämä on elämäni ensimmäisiä neliöitä. Ehkä siinä vaiheessa vasta alkaa vauhti kiihtymään kun ei enää tarvitse katsoa ohjeita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti