Meillä on aina aikaisemmin vuokra-asunnoissa ollut pelkkä pakastelokero, mistä syystä marjojen pakastaminen on ollut mahdotonta. Edelleenkään ei omisteta arkkupakastinta, mutta sentään on jääkaappipakastin! Sekin on ihan luksusta tässä tapauksessa, kun ollaan voitu pakastaa talven varalle suuri määrä marjoja. Vaikka talvi ei ole vielä edes alkanut, niin muutamaa rasiaa ollaan jo raotettu.
Mansikoita haettiin paikalliselta marjatilalta ja pelkästään yhdestä laatikosta saatiin aivan tarpeeksi pakastimen lootia täyttämään. Vadelmat ostettiin myös valmiina ja äiti oli toimittanut ne meille pakkaseen asti meidän reissun aikana. Mustikat taas poimi anoppi ja niidenkin kohdalla päästiin vähän liian helpolla, kun siivottuna siirrettiin ne vain pakkasesta toiseen.
Punaviinimarjoja käytiin anoppilasta hakemassa sankon pohjalle sen verran, että leivoksiin voi käyttää. Mustat meillä ei oikein menesty, enkä ihan niin emäntä vielä ole, että alkaisin mehustamaankaan.
Mustikoita käytiin yhtenä iltapäivänä hakemassa vähän lisää, kun tiedossa oli oikein mehevä paikka, missä ei tarvinnut edes syvemmälle metsään mennä. Noista taioin piirakkaa ja soppaa useaan otteeseen. Pelkistä mustikoista keitetty soppa oli menestys, mutta vielä parempaa tuli mustikka-mansikkasopasta.
Mustikkapiirakkapäivänä tekaisin myös herkullisia keksejä, jotka meni kuin kuumille kiville. Harmi vain, etten sen tarkempaa reseptiä tähän tiedä, kun keksiainekset sain lahjaksi. Ehkä ne siksi olikin niin hyviä.
Unohtamatta tietenkään viime viikolla saatuja puolukoita, joista juuri tällä hetkellä isäntä taikoo hilloa!
Eiköhän näillä marjoilla yhden talven pärjää. Haaveissa on kyllä saada vielä enemmän syksyn satoa, kunhan vain jonain kauniina päivänä meidän piha alkaa olla kunnossa. Haaveissa on tietenkin kasvihuoneen lisäksi myös pieni kasvimaa, omenapuita unohtamatta!
Ihanaa syksyä ihmiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti